Valtuustokysely: Etävastaanottojen ja muiden digipalveluiden tilannekatsaus sote-palveluissa sekä niiden edistämissuunnitelmat Tampereella

Kaupunkilaisten omakohtaisena kokemuksena on ollut jo pidemmän aikaa, että Tampereen sote-sektorin haasteena on oikea-aikainen palveluihin pääsy. Puutteet perusterveydenhoidossa ja oikea-aikaisen hoidon puute tiedetään merkittäviksi syiksi kohoaville erikoissairaanhoidon käyttömäärille. Myös me kunnallispoliitikot olemme tietoisia tästä kohtaamisongelmasta ja olemme mm. nostaneet palvelu- ja vuosisuunnitelmaan painopistealueita, joista yksi on juuri

sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja oikea-aikaisuuden varmistaminen. Painopisteet ohjaavat osaltaan myös talousarvion 2021 toiminnan tavoitteiden asettamista.

Teknologia on jo tovin antanut uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää digitaalisia sote-palveluja. Etäpalvelut korvaavat tavanomaista käyntiasiointiin perustuvaa sosiaali- tai terveyspalvelua ja se vastaa sisällöllisesti perinteistä henkilökohtaiseen käyntiin perustuvaa hoito- tai palvelukontaktia. Palvelu toteutetaan kaksisuuntaisesti tietoliikenneyhteyden avulla esimerkiksi tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen välityksellä. Käyntiasiointia korvaava palvelu on lähtökohtaisesti vuorovaikutteista ja suunnattu asiakkaalle yksilöllisesti. Jotkut digipalveluista ovat myös kevyempiä ja niiden tarkoitus voi olla asiakkaan ohjaaminen oikealle palvelupolulle. Digipalveluiden kehittäminen ja lisääminen ei sinällään tarkoita muiden palvelumuotojen vähentämistä sote-palveluissa, vaan ennen kaikkea palvelujen monipuolistamista ja saatavuuden parantumista.

 

Korona-poikkeustilanteen johdosta koko Suomi, mukaan lukien Tampere, otti useissa palveluissa aimo harppauksen digiloikkaa kuluvan kevään aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa palveluntarjontaa on kuitenkin onnistuttu kehittämään vain osittain. Sote-palveluiden etäpalveluja on toteutunut kaupungissamme aikavälillä 1.1.–24.5.2020 seuraavasti (luvut sisältävät korona-ajan etäpalveluiden käyttöluvut):

”Lasten ja nuorten palvelut, lääkärin etäkontakti 1 kpl
Kuntoutus, toiminta- tai fysioterapeutin etäkontakti 6 kpl
Diabetesvastaanottotoiminta, lääkärin etäkontakti 20 kpl

Ja lisäksi etävastaanottoja on annettu seuraavasti:
– perheneuvolapalveluissa 112 kpl
– neuvolatoiminnassa 439 kpl
– opiskeluterveydenhuollossa 523 kpl.

Terveysasemien lääkärien vastaanottotoiminnassa ei ole tähän mennessä toteutunut lainkaan etäkäyntejä teknisten laitteiden toimitusvaikeuksien vuoksi.”

Kesäkuussa sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitellyt digipalveluluvut ovat kehnoja. Korona-kevään jälkeen ei pitäisi löytyä enää perusteluita, miksi emme kykenisi isoon ja nopeaan muutokseen myös sote-palveluiden digiloikassa. Asiakkaat ovat muutokseen enemmän kuin valmiita, nyt olisi kaupungin organisaation aika muuttaa ketterästi toimintatapojaan. Tähän muutokseen tarvitaan sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta, jolta löytyy muutostahtoa ja kokeiluinnokkuutta. Muutoksen aikaan saamiseksi tarvitaan mm. erilaisia kouluttautumismahdollisuuksia, kannustimia sekä myös hyvää johtajuutta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta jätti 4.6.2020 kokouksessaan myös toivomusponnen sote-palveluiden digiloikasta:

”SOTELA edellyttää etävastaanottojen systemaattista kehittämistä ja toivoo asian näkymistä v. 2021 palvelu- ja vuosisuunnitelmassa. Digitaalisten palveluiden maksuperiaatteet tulee lisäksi valmistella budjetin valmistelun yhteydessä ja tuoda ne lautakunnan päätettäväksi joulukuussa 2020.”

Kysymys:

Mikä on sote-palveluiden etävastaanottojen ja digipalveluiden käytön kokonaismäärä Tampereella vuositasolla (tai jonakin muuna ajanjaksona, joka on järkevä raportoida) ja miten se on kehittynyt valtuustokauden aikana?

Mitä Tampereen kaupunki aikoo tehdä kohentaakseen sote-palveluiden etävastaanotto- ja muita digipalveluita selvästi tämän hetken tasosta?

Mitkä ovat ne periaatteet, miten erilaisten digitaalisten sote-palvelujen hinnoittelua valmistellaan?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vieritä ylös