Päihde- ja huumehoitojen kehittäminen Tampereella tarpeen – nykymalli ei toimi

Kokoomuksen, RKP:n, Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä vastasi huhtikuussa pormestari Lylyn nimeämän huumetyöryhmän esittämiin kysymyksiin. Vastasin huumetyöryhmän varapuheenjohtajana yhdessä työryhmän toisen edustajamme Sirpa Pursiaisen (kd) kanssa valtuustoryhmämme vastausten valmistelusta.

  1. Miten ryhmänne kehittäisi päihde- ja huumehoitoja?
  2. Miten ryhmänne parantaisi päihdeasiakkaiden asemaa?
  3. Missä ennaltaehkäisevää työtä olisi ryhmänne mielestä tärkeintä tehdä?

Pääviestinämme on päihde- ja huumehoidon sirpaleisten palveluiden kehittämistarve nykyisestä. Erityisesti yksilölliseen palveluohjaukseen tulisi kiinnittää huomiota. Ryhmämme haluaa myös enemmän lääkkeetöntä hoitoa ja parempia psykososiaalisia palveluita korvaushoidon rinnalle.

Palveluissa tulee huomioida asiakkaan kokonaiselämäntilanne (esim. asumispalvelut) ja myös päihteidenkäyttäjän läheisten huomioimiseen tulisi kiinnittää lisää huomiota. Samoin päihde- ja huumetilanteen heijastevaikutukset koko kaupungin turvallisuustilanteeseen tulisi ottaa vakavasti. Tähän työhön tarvitsemme laajaa yhteistyötä mm. poliisin kanssa. Lisäksi peräänkuulutamme parempaa laajan ja monimutkaisen kokonaisuuden johtamista, jotta raskasta työtä tekevä henkilöstö ei uuvu työtaakan alle. Henkilöstön äänen toivoisi myös kuuluvan entistä vahvemmin kehittämistyössä. Haluamme myös panostaa monipuoliseen ennaltaehkäisevään työhön aina perusopetuksesta seuratoimintaan saakka.

Kaikki yllä mainittu vaati luonnollisesti resursseja, mutta kehittämistyö vaatii myös uusien toimintatapojen kehittämistä ja jalkauttamista läpi organisaation. Pelkästään rahan lisääminen nykymalliin ei tuota vaikuttavampia päihde- ja huumehoitoja, joita Tampereen kaupunki kipeästi tarvitsee. Perään kuulutamme myös vahvempaa tiedolla johtamista, laajempaa ja avoimempaa moniammatillista yhteistyötä sekä selkeää ja laaja-alaista pitkän ajan päihdehoitostrategiaa nykytilanteen muuttamiseksi. Kaiken tulee olla kiinteästi yhteydessä hankintoihin, hankintaosaamista tulee systemaattisesti kaupungissa myös kehittää.

Ennen kaikkea kaipaamme kuitenkin rohkeutta ja yhteistä tahotilaa muutostyön aloittamiseen. Huumetyöryhmän perustaminen toistamiseen tällä valtuustokaudella on osoitus siitä, että asiaan halutaan nyt tarttua ja yritämme löytää yhteisen tahtotilan seuraavalle valtuustokaudelle myös politiikan puolella. Huumetyöryhmän raportti julkaistaan viikon 24 aikana eli heti kuntavaalien jälkeen. Laajassa yhteistyössä valmistelua raporttia on tarkoitus hyödyntää vahvasti uuden pormestariohjelman valmistelussa.

 

Kokoomuksen, RKP:n ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän tarkemmat vastaukset esitettyihin kysymyksiin:

Miten ryhmänne kehittäisi päihde- ja huumehoitoja?

Valtuustokauden ensimmäisen huumetyöryhmän raportissa kerrotaan johdannossa Aamulehden kirjoituksesta (2.4.2018), jossa huumeita käyttävien lasten ja nuorten vanhemmat ja omaiset toivat esille kokemuksiaan. He lähettivät huumeita hoitaville ja Tampereen kaupungille seuraavat terveiset, jotka ovat yhä täysin relevantteja asioita päihde- ja huumehoidon kehittämisessä:

”Vanhemmilla ei ole kaunista käsitystä huumehoidosta ja sosiaalityöstä, varsinkaan Pirkanmaalla. Heillä on lista ehdotuksia hoidon parantamiseksi: puututaan huumeidenkäyttöön varhain. Pannaan huumehoidossa muukin kuntoon kuin vain korvaushoito. Lähetetään laitoskatkolle. Pureudutaan mielen ongelmiin, ja tehdään se huumeklinikalla eikä pallotella psykiatrille, joka lähettää huumeklinikalle, jossa hoitoa ei ole. Lisätään hoitoalan työntekijöiden ymmärrystä päihderiippuvuudesta sairautena. Näin muuttuvat hoitoalan asenteet, jotka usein ovat narkomaaneja kohtaan halveksivat. Järjestetään kriisiapua ihmisille, joiden läheinen on suistunut huumeisiin. Kuunnellaan ja uskotaan, mitä vanhemmat sanovat, eikä leimata heitä hankaliksi tai häiriintyneiksi.”

Teksti toiminee hyvänä ohjenuorana huumehoidon ja kuntoutuksen kehittämiselle myös kolme vuotta myöhemmin toukokuussa v. 2021.

Päihde- ja huumehoidoille sekä kuntoutukselle tulisi löytää yksi punainen lanka – yhteinen tavoite, jota kohti kehittämis- ja perustyötä tehdään

– tätä tavoitteen saavuttamista tulisi myös kyetä mittaamaan

– tiedolla johtamisen selkeää lisäystä operatiivisessa johtamisessa tarvitaan Jokaiselle paljon palveluja käyttävälle tulee nimetä oma-työntekijä, joka koordinoi hoidon ja myös kuntoutumisen.

Huumetyöryhmälle esitellystä Helsingin mallista voisi ottaa mallia asiakasohjauksen kehittämiseksi – tavoitteena tulee olla asiakkaan pompottelun minimointi Huumeiden käyttäjä tarvitsee räätälöityjä, juuri hänen tilanteeseensa sopivia palveluja

– tarjotaan monipuolisempia palveluja eri koulukunnat huomioiden

– erityishuomiota tulisi kiinnittää lääkkeettömiin hoitoihin

– arvostetaan nykyistä enemmän kokemusasiantuntemusta palveluiden kehittämisessä

Päihdehoito- ja kuntoutus on laaja vyyhti – hoitoon tulevat ovat usein moniongelmaisia asiakkaita/potilaita

– huomioidaan asiakas kokonaisuutena (esim. so-palvelut keskiöön (kuten asunnottomuus/asumispalvelut) te-palveluiden rinnalle) Lisätään psykososiaalinen näkökulma hoidossa ja kuntoutuksessa nykyistä paremmin

– läheisten rooli on erittäin tärkeä sekä hoitojen että kuntoutuksen onnistumiseksi Mahdollistetaan myös laitoshoito sitä tarvitseville Varmistetaan saattaen vaihto eri hoitovaiheiden välillä – oma-työntekijän roolia tulee korostaa palveluprosessissa Kehitetään myös alaikäisten päihde- ja huumehoitoja

– erityisesti huomiota tulisi kiinnittää laitoshoidon päihde- ja huumehoito-osaamiseen

Kaikki yllä mainittu kehittäminen tulee olla kiinteästi yhteydessä hankintoihin, hankintaosaamista tulee systemaattisesti kaupungissa myös kehittää.

Parannetaan työntekijäkokemusta, jotta meillä on riittävät resurssit tekemässä työtä

– kehitetään työparitoimintaa – mahdollistetaan vertaistukikeskustelut

– mahdollistetaan myös täydennyskoulutus

– kuunnellaan nykyistä enemmän työntekijöiden omia kehittämisajatuksia

– parannetaan palvelualueen johtamista useilla eri tasoilla

– varmistetaan vakanssien täyttö täysimääräisesti – panostetaan mm. rekrytointeihin

– tiivistetään yhteistyötä oppilaitosten kanssa, jotta saamme alalle ylipäänsä koulutettua työvoimaa

 

Miten ryhmänne parantaisi päihdeasiakkaiden asemaa?

 

Hoitoon pääsyn turvaaminen oikeassa hetkessä

– kehitetään matalan kynnyksen palveluita Otetaan läheiset vahvemmin palveluprosessiin alusta alkaen mukaan Kehitetään huumeiden käyttäjien terveysneuvontaa

– otetaan terveysneuvonta osaksi kaupungin omaa palvelutuotantoa

– mahdollistetaan näin ”nimetön” palvelukäyttö

– erittäin tärkeää esim. huumeita käyttäville naisille (ehkäisy, tartuntataudit)

– toteutetaan palvelua myös etsivällä otteella ja kotiin tarjottavana palveluna Luodaan yhteiskehittämisen prosessi, jossa palveluiden laatua ja käyttäjien kokemuksia kuunnellaan järjestelmällisesti

– kehitetään eri palveluntuottajien yhteistyötä

– kaupungin vastuulla on johtaa tätä verkostotyötä

 

Missä ennaltaehkäisevää työtä olisi ryhmänne mielestä tärkeintä tehdä?

 

Kouluissa (perusopetus ja 2. aste)

– opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta päihteiden ennalatehkäisyyn

– myös varhaisen puuuttumisen malli tulisi huomioida kouluissa ja oppilaitoksissa tiiviissä yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa Nuorisotyön osana

– jalkaudutaan vahvemmin kouluihin ja oppilaitoksiin

– etsivä nuorisotyön kehittäminen

 

Seura- ja järjestötyössä (sis. seurakunta)

– päihteiden ennaltaehkäisyä voisi jalkauttaa systemaattisemmin myös tätä kautta Erilaisissa tapahtumissa

– ennaltaehkäisevän päihdetyön tulisi kuulua vahvemmin esim. tapahtumien turvallisuussuunnitteluun ja sitä tulisi tehdä erittäin moniammatillisesti (esim. järjestöt ja poliisi huomioiden)

– katuturvallisuuden huomioiminen merkityksellistä, johon tulisi kiinnittää huomiota myös arjessa – ei vain tapahtumien aikana Nuorten ”virstaan pylväät” voisi myös altistaa vahvemmin päihteiden ennaltaehkäisevään työhön:

– mm. rippileirit, kutsunnat

– tulisi luoda yhteinen sapluuna, jota joku pitää ajan tasalla Vanhemmat tarvitsevat myös tukea päihdekasvatukseen

– vanhempien kanssa päihteistä tulisi puhua lasten ja nuorten luontaisissa yhteistapaamisissa

– koulujen vanhempainillat

– terveydenhuollon tapaamiset – ns. vuositarkastukset

 

Kaupungin tulisi ottaa ennaltaehkäisevästä työstä ja sen koordinoinnista vastuu. Päihteiden ennaltaehkäisyn tulisi leikata isona sisältönä läpi eri palvelualueiden. Sisältö tulisi huomioida kaupungin strategian ja pormestariohjelman tasolla.

Vieritä ylös